yp1

Kuva: Mikko Auerniitty / Puuinfo

yp2

Kuva: Pieni viestintätoimisto

yp3

Kuva: Isku

yp4

Kuva: Tuomas Uusheimo

yp5

Kuva: Mikko Auerniitty / Puuinfo

yp6

Kuva: Mikko Auerniitty / Puuinfo

previous arrow
next arrow
K2R
K3R
K1R
previous arrow
next arrow
K4R
K6R
K7R
previous arrow
next arrow
K8
K9
K13
previous arrow
next arrow
K1
K2
K3
previous arrow
next arrow

Opiskelu ammattikorkeakoulussa: tutustu kokemuksiin puutekniikan AMK-opinnoista!

Puutekniikan opiskelu ammattikorkeakoulussa on kiinnostavaa ja monipuolista. Puutekniikan amk-opinnot tarjoavatkin hyvät eväät uralle tulevaisuuden alalla, jolle tarvitaan lisää haluttuja puutekniikan insinöörejä. Tältä sivulta löydät opiskelijoiden ajatuksia ja kokemuksia niin amk-opinnoista kuin urasuunnitelmistakin. Tutustu myös

Jos tulevaisuuden puutekniikan amk-opinnot innostavat, klikkaa itsesi LABin hakusivulle (kts. myös monimuotototeutus).

Maailma puusta -podcasteissa Annette Kallberg, Severi Niiranen ja Eemeli Polvela kertovat esimerkiksi siitä, mitä missäkin opintojen vaiheessa tapahtuu, mitä opiskelu ammattikorkeakoulussa vaatii, miksi he päättivät lähteä opiskelemaan puutekniikan insinööriksi, miltä maistuvat LAB-ammattikorkeakoulu ja Lahti, millaisia oman alan töitä he ovat tehneet opintojen aikana sekä mitä he aikovat tehdä tulevaisuudessa. Kuuntele myös jaksot, joissa yritykset kertovat alan työmahdollisuuksista.

Viidettä puualan tutkintoaan työstävä Eemeli:
Tosielämän yritysprojektit parasta puutekniikan AMK-opinnoissa

Eemeli Polvela, 21, ei ole jättänyt puualaan perehtymistä yhden koulutuksen varaan. Hänellä on menossa jo neljäs ammatillinen tutkinto, ja hän valmistui juuri puutekniikan insinööriksi LAB-ammattikorkeakoulusta. Eemelin mielestä nuoret eivät ole riittävän hyvin selvillä alan mahdollisuuksista. Puusta tehdään vaikka mitä, ja alan työt ovat monipuolisia. Eemelin omissa töissä painottuvat kädentaidot, mutta puuinsinöörin koulutuksen hän näkee valmentavan etenkin levy- ja sahateollisuuden johtotehtäviin. Parasta opiskelussa oli yrityksille tehdyt projektit. Lisäksi kehunsa saavat niin opettajat kuin uusi kampuskin, jonka edistyksellisessä puulabrassa pääsee tekemään ja testaamaan vaikka vaneria – oli sitten puualan kokemusta tai ei. Opiskeluajan tähtihetkiin kuului osallistuminen nuorten ammattitaidon MM-kisoihin.

Puuhun Eemeli ihastui jo pikkupoikana, kun rakennusalalla töitä tehnyt isä teki monenlaisia puutöitä. Alan valinta oli helppo, mutta vielä ammattitutkintojen jälkeenkin puutekniikan amk-opintojen luoma näköala pääsi yllättämään.

– Ehkä se laajuus, mitä puusta voidaan tehdä. Nykypäivänähän puusta voidaan tehdä käytännössä ihan mitä vaan.

Esimerkkeinä puun aluevaltauksista mieleen nousevat ensimmäisinä rakennusteollisuuden elementit, kuten ristiinliimatuista lautakerroksista koostuva jyhkeä CLT sekä Kotkamillsin muovittomat kertakäyttökupit.

– Muovit ja metallit eivät kiinnosta, ne ovat jotenkin kylmiä. Lämpöinen puu tuo kotoisan fiiliksen. Puualaa suosittelen kaikille, joita vähänkin kiinnostaa puu materiaalina ja joilla on vähänkin kädentaitoja. Puutekniikassa syntyy käsitys siitä, että mistä esimerkiksi tuppeensahattu lankku tai lastulevy tulee. Niitä oppeja voidaan hyödyntää tulevissa työpaikoissa tai omassa yrityksessä, Eemeli huomauttaa.

LABissa hieno kampus ja puulabra

LAB-ammattikorkeakoulu ja LABin muutama vuosi sitten Iskun entisiin tiloihin Lahdessa valmistunut uusi kampus saa kiitosta opiskelijalta. Myös puutekniikan omat laboratoriotilat ihastuttavat miestä, joka asentaa ja huoltaa työkseen puuntyöstökoneita.

– LABista ei ole mitään pahaa sanottavaa. Varsinkin kampus on uutta ja hienoa. Puulabrassa pääsee itse tekemään vaneria ja lastulevyä. Monessa paikassa ei ole sellaisia vehkeitä, Eemeli kehuu.

Myös viilut sorvataan itse. Apua, viilujen sorvaus, miten minä sellaisesta lukiopohjalta selviän?!

– Ei ainakaan minun mielestäni tarvitse minkäännäköistä aikaisempaa puupuolen koulutusta. On hyvät opettajat ja hyvä kalusto. Jos ei ole käyttänyt koneita, niin siihen on käyttökoulutuskurssi.

LAB-ammattikorkeakoulussa on muutakin kuin opiskelua. Eemeli nostaa esiin muun muassa LABin siipien suojassa toimivat osuuskunnat. Hän itse oli perustamassa eri alojen opiskelijoiden kanssa Souvi Groupia, jonka tarkoituksena on löytää opiskelijoille työpaikkoja ja -projekteja. Myös mahdollisuuksia rentoiluun riittää.

– Löytyy vaikka minkälaisia pelejä ja urheilumahdollisuuksia. Ei siellä tarvitse tylsyyteen kuolla.

LABin kampuksen sijainti Lahdessa on opiskelijan kannalta mainio. Ainoa miinus löytyy pysäköintimahdollisuuksista.

– Asuntoja löytyy aika hyvin ja suht edullisestikin ihan koulun läheltä. Kulkeminen koululle on helppoa, koska ollaan lähellä keskustaa, Eemeli kertoo.

Yritysprojektit parasta puutekniikan opiskelussa: Mistä saunan voisi tehdä ja paljonko vaneri taipuu?

Eemeli Polvelan mielestä parasta puutekniikan opinnoissa oli ryhmätyönä tehdyt tosielämän yritysprojektit. Yritysten toimeksiannosta tutkittiin esimerkiksi vanerin kestävyyttä ja taipuisuutta sekä saunan rakentamiseen käytettäviä tavallista eksoottisempia materiaalivalintoja.

– Niissä pääsi kaikkeen mukaan, näki kaikkea uutta ja sai kontakteja. Sitä kautta voi oppia erilaisia työtapoja ja saada selvyyttä erilaisista materiaaleista, kyllä niistä saa paljon irti.

Ammatillisten opintojen ansiosta helpointa puutekniikan opiskelussa olivat käytännön työt. Hieman ehkä kurillaankin Eemeli mainitsee vaikeimmaksi aineeksi ruotsin. Mutta ehkä sitten kuitenkin eniten töitä tarvittiin matematiikassa.

– Matematiikassa mentiin aika pitkälle, mitä ei oltu käyty ammattikoulussa. Joutui oikeasti laskemaan ja harjoittelemaan.

Ootko ihan opiskelufriikki?

21-vuotiaalla Eemeli Polvelalla on suoritettuna kohta viisi puualan tutkintoa: puutekniikan insinöörin amk-tutkinto, artesaanin ja puusepän perustutkinnot sekä puuteollisuuden ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto. Suunnitelmissa siintää vielä sähköalan opiskelu. Eemeli, oletko opiskelufriikki? Kysymys naurattaa sen verran, että joku on saattanut sen aikaisemminkin esittää.

– Onhan tuossa kohta kaikki Lahden alueen puupuolen tutkinnot tullut käytyä. Ehkä sellainen oma kiinnostus ollut tuota puualan opiskelua kohtaan, ja olen yrittänyt saada siitä kaiken irti.

Puutekniikan insinööriksi Eemeli valmistui 2,5 vuodessa. Moinen ei olisi edes mahdollista ilman Motaria, jossa ammatillisen koulutuksen kursseja luetaan hyväksi ammattikorkeakoulussa. Ennätyksellisen nopea valmistuminen vaati myös kurssikavereita enemmän viikkotunteja.

– Ammattikoulussa suoritin valmentavia ammattikorkeakoulukursseja, joita piti saada kasaan tietty määrä, minkä jälkeen pääsi ammattikorkeakouluun. Seuraavat 2,5 vuotta oli aikamoista lentämistä. Minä nyt lähdin vähän niin kuin testaamaan, että paljonko sieltä voidaan lyhentää, Eemeli nauraa.

MM-kisat mahtava kokemus ja aihe opinnäytetyölle

WorldSkills on nuorten ammattitaidon MM-kisat, joissa ratkotaan mestaruudet yli 50 lajissa. Eemeli Polvela oli osa Suomen maajoukkuetta vuonna 2019 Kazanissa, jossa hän osallistui huonekalupuuseppien sarjaan. EM-kisat koronavuonna 2020 peruutettiin, joten kilpailu-ura on nyt paketissa. Venäjällä menestys kaatui muutamiin virheisiin, mutta kokemus oli mahtava.

– Jäi hyvä maku suuhun, aivan eri luokkaa kuin Suomessa Taitaja-kilpailut! Pääsi näkemään eri maiden puuntyöstötapoja ja -tekniikoita, mikä avarsi tietyllä tapaa omaa näkemystä.

WorldSkills nivoutui insinööriopintoihin myös siten, että Eemelin puutekniikan opinnäytetyön aiheena oli kisoihin valmistautuminen ja yhteistyökumppaneiden hankinta. Muutenkin MM-kisoihin osallistuminen on enemmän kuin viiden päivän tapahtuma.

– Jokaisella kilpailijalla on valmentaja ja tukiryhmä. Olimme verstaalla ja teimme erilaisia liitoksia ja tuotteita. Hierottiin viimeiseen asti kaikki mahdollisimman hyvin kuntoon.

Nuorten MM-kisat käynyt huonekalupuuseppä nimeää puun parhaaksi itse tekemänsä pöydän.

– Se on täyttä tammea ja täysin käsityönä valmistettu. Sain tammen elävöitettyä ja kaikki syyt nätisti esille, siitä pöydästä tuli tosi lämmin. Olen aina jostakin syystä tykännyt ulkonäöllisesti tammesta. Tammi on tosi kovaa, ja ainakin meillä Suomessa tosi arvokas puu. Jos on tammiset huonekalut, niin se tietyllä tapaa kertoo, että asiat menevät hyvin.

Podcast ja juttu: Kimmo Pitkänen / Pieni viestintätoimisto


Severi suosittelee puutekniikan AMK-opintoja:
LAB on paras ja työmarkkinoilla riittää imua

Puualan työmarkkinoiden imu on niin kova, että tukka lähtee päästä, sanoo kolmannen vuoden puutekniikan opiskelija Severi Niiranen, 24. Ja tätä kaveria on uskominen, sillä opiskelijoiden ainejärjestö PINO ry:n puheenjohtajana hän toimii myös linkkinä työnantajien ja opiskelijoiden välillä. Omat suunnitelmat valmistumisen jälkeen ovat selvät: yritys, joka suunnittelee, valmistaa ja markkinoi suomalaisesta koivuvanerista tehtyjä huonekaluja. Hänen omat lähtökohtansa LAB-ammattikorkeakoulun insinööriopintoihin olivat poikkeuksellisen hyvät, sillä taustalla oli sekä huonekalupuusepän että lukion opinnot. Mutta Severi vakuuttaa, että puutekniikkaa voi lähteä opiskelemaan, oli sitten kokki, ajoneuvoasentaja tai ylioppilas – kiinnostus uusiutuvaan puuhun ja tulevaisuuden puutekniikkaan riittää. Opinnot antavat hyvät edellytykset uraan tulevaisuuden alalla.

– Jos tulet opiskelemaan puutekniikkaa, sinun ei tarvitse jäädä valmistumisen jälkeen todistuspapereiden kanssa kampuksen ovien ulkopuolelle ihmettelemään, että mitäs tässä nyt tehdään. Jo vuosi ennen valmistumista jokin yritys on repinyt sinut kynsin hampain sisään. Ne ovat olleet mukana jo opinnäytetyöprosessissa, ja olet sen aikana osoittanut, että olet hyvä tyyppi ja mahdollisesti myös osaat hommasi, Severi sanoo.

Severin mielestä tulevaisuuden työmahdollisuudet puualalla ovat sellaisia, ettei niitä osaa edes oikein kuvitellakaan. Puutekniikan insinöörien tapauksessa ensimmäisenä tulevat mieleen tuotannon esimiestehtävät, mutta koulutus mahdollistaa suuntautumisen esimerkiksi myyntiin, markkinointiin, vientiin, logistiikkaan, tuotteiden ja prosessien kehitykseen tai tutkimukseen. Severi Niiranen muistuttaa, että Suomessa on isoja globaaleja toimijoita, jotka pystyvät tarjoamaan erilaisia urapolkuja myös yrityksen sisällä. Huoli ympäristön tilasta on megatrendi, jonka merkitys on kasvussa. Puun hyödyntäminen voi myös yllättää.

– Voit kirjoittaa Googleen, että mitä Metsä Group on tehnyt tekstiiliteollisuuden alalla kahden viime vuoden aikana. Näen sellaisia huikeita mahdollisuuksia, joita ei vielä ymmärräkään. Jos syksyllä aloittaa, neljän vuoden päästä saattaa olla ihan eri mahdollisuuksia. Saatat olla vaikka Applella töissä. Ja mihin valtioidenkin sääntely on menossa: puuta on pakko käyttää rakentamisessa betonin sijasta. Se tarkoittaa, että meille, jotka ymmärrämme mitä se raaka-aine on, on kyllä käyttöä, Severi vakuuttaa.

Jos sinusta ei tullutkaan Gordon Ramsayta…

Vaikka Severi Niirasella itsellään on takana toisen asteen kaksoistutkinto, hän muistuttaa, että menestyksekkäästi puutekniikkaa opiskelleiden taustat ovat monenlaisia. Lukion tai puualan ammatilliset opinnot suorittanut pääsee ehkä helpommalla, mutta kiinnostus puuhun ja alaan ratkaisee.

– Meillä on niin hyvät puitteet ja opettajat. Joku on ajatellut vaikka kokkiopintojen jälkeen, ettei tämä ala ollutkaan mun juttu, minusta ei tullutkaan Gordon Ramsayta. Matematiikka ja fysiikka saattavat aiheuttaa haasteita, jos ei ole lukiopohjaa, mutta sitten se vaan teettää enemmän töitä. Jos on vaikka puusepän tai rakennusalan taustaa, niin kyllähän se nopeuttaa asioiden ymmärtämistä ja hahmottamista.

Ensimmäisen vuoden aikana ohjelmassa oli paljolti yleisiä opintoja: matemaattisia aineita, vähän englantia ja ruotsia sekä perehtymistä digitaalisiin työkaluihin, kuten mallinnus- ja toimistosovelluksiin. Toisena vuonna opiskeltiin enemmän omaa alaa, esimerkiksi huonekalu-, rakennus- ja puusepän- ja sahateollisuutta. Nyt kolmannen vuoden aikana luentoja on pari tuntia 2–3 päivänä viikossa. Niiden lisäksi opintoihin kuuluu paljon käytännön hommia nykyaikaisessa puulaboratoriossa.

– Tehdään esimerkiksi vaneria ja lastulevyä ja sille alan standardien mukaisia testejä. Sitten analysoidaan testien tuloksia ja kirjoitetaan niistä raportteja. Yhteistyökurssilla @OyLunawoodLtd :n kanssa pääsimme ärsyttämään luovia osia aivoissa, ja siitä olen itse eniten tykännyt, Severi sanoo.

Räätälöidyt amk-opinnot parhaassa opiskelupaikassa

Lahti on Severi Niirasen mielestä mainio opiskelukaupunki – ja kaupunkina sopivan kokoinen ja sopivalla paikalla. LAB-ammattikorkeakoulussa häntä innostaa erityisesti mahdollisuus räätälöidä opintoja oman alan ulkopuolisilla kursseilla. Eli millainen opiskelupaikka se LAB oikein on?

– Paras. Seuraava kysymys!? Se fiilis on pikkuhiljaa kehittynyt, kun eri alat ovat tulleet samalle tontille ja välit ovat alkaneet lämmitä yli alarajojen. Et ikinä tiedä, millä jakkaralla tänään tapaamasi henkilö istuu 5–10 vuoden päästä. Kävin samana keväänä pääsykokeissa soitinrakennuskoulussa. Se oli oikeastaan se ero ilmapiirissä ja fiiliksessä… Se oli mutu-pohjalta tehty ratkaisu, mutta en ole päivääkään katunut valintaa.

Virtuaalinen Wood University tarjoaa puutekniikan opiskelijoille mahdollisuuden suorittaa jopa muiden eurooppalaisten oppilaitosten kursseja.

– Opintosuunnitelmaa ei lätkäistä nenän eteen, vaan pystyt itse miettimään, mitä haluaisit tulevaisuudessa tehdä tai kokeilla. Vierailijaluennoitsijat yrityksistä on mielestäni huikea lisä, koska he tulevat kertomaan, miten maailma makaa ja mihin se on menossa. Tiivistyvä yhteisö ja yhteistyö työelämän kanssa ovat ne huippujutut, Severi summaa.

Pesualtaita ja ekovaatteita puusta

Vaikka Severi Niirasella oli LABiin tullessa huonekalupuusepän tausta ja intohimoa alaa kohtaan, puutekniikka pääsi yllättämään. Hän nostaa esimerkeiksi puukomposiitista altaita kylpyhuoneisiin valmistavan Woodion sekä arkkitehtien suunnittelemiin kohteisiin upeita ja kestäviä lämpökäsiteltyjä pintoja tekevän Lunawoodin.

– Silmäni ja korvani ovat avautuneet ammattikorkeakouluopintojen aikana ihan eri tavalla. Uskon aidosti, että puu on paras materiaali, mitä maa päällään kantaa. Oikeastaan nyt aletaan vasta pikkuhiljaa tajuamaan, että mitä siitä pystytään tekemään.

Tulevaisuuden puutuotteiksi Severi nostaa puurakentamisen, vaateteollisuuden ja muovittomat huonekalut.

– Väitän, että ympäristöystävällisyys ja muut eettiset seikat kasvattavat tärkeyttään nuorten ikäpolvien päätöksenteossa. Ympäristöystävällisyys on kymmenen vuoden päästä perusjuttu, jota ei tarvitse enää edes mainita.

Palkalliset harjoittelut ja töihin opiskelun loppuvaiheessa

Severi Niiranen on tällä hetkellä puutekniikan insinööriopiskelijoiden ainejärjestö PINO ry:n puheenjohtaja. PINO ry ei olekaan ihan tusinatavaraa, sillä sen tarkoituksena on tarjota eväitä myös uralle opintojen jälkeen. Vuosittain järjestettävä Duuni-info saattaa yhteen opiskelijat ja työharjoitteluun kesäksi työntekijöitä etsivät alan yritykset. Vuoroin eri maissa järjestettävä Interfob kerää yhteen parisataa eurooppalaista opiskelijaa. Myös henkilökohtaista apua harjoittelupaikan etsimiseen on saatavilla. Tavoitteena onkin, että jokaisen opintojen aikaisen kesäloman aikana tehdään palkallinen harjoittelu, josta saa opintopisteitä.

– Se on oikeastaan ideaali urapolku. Ensimmäinen kesä jossakin duunarihommassa, seuraavana kesänä ehkä kesäpomon pestiin. Toisen kesän jälkeen keskustellaan, löytyisikö sieltä opinnäytetyön aihetta. Kolmannen kesän olet töissä ja teet samalla tutkimusta opinnäytetyötä varten. Kesän jälkeen, vaikka olisi vielä puoli vuotta tai vuosi koulua jäljellä, olet jo puoliksi töissä.

#huonekalumies fanittaa liki 300 euron jakkaraa

Severi Niiranen on valinnut kursseja, joilla hän voi työstää tulevan yrityksensä liiketoimintasuunnitelmaa. Tarkoitus on luoda huonekaluja kotimaisesta koivuvanerista, ja toimia yrityksessä kaikella tapaa esimerkillisesti. Tuleva yrittäjä pyrkii myös tarjoamaan näkyvyyttä kilpailijoilleen Instagramissa. Severi brändää itseään Instagramissa tunnisteella #huonekalumies. Hän ihailee muun muassa Alvar Aallon vuonna 1934 suunnittelemaa E60-jakkaraa. Huonekalumies innostuu jälleen, puhetta puusta riittää pitkään.

– Sitä ei ymmärretä, miksi jakkara voi maksaa melkein 300 euroa. On harmillista, että keskustelu jää siihen – millään muulla ei ole enää väliä. Tekniikka, jolla massiivipuuta saadaan taivutettua L-jalan malliin, oli silloin jotain täysin uutta. Istuinosa ei ole vain vanerista leikattu kiekko, vaan siinä on yhdistetty massiivipuuta ja koivuvaneria, jotta siitä saadaan toimiva ja kepeä. Tarina kertoo, että jakkaraa kehitettäessä Aalto paiskoi jakkaraa verstaan lattialle, ja kun se ei enää mennyt rikki, oli löydetty toimiva ratkaisu.

Podcast ja juttu: Kimmo Pitkänen / Pieni viestintätoimisto


Annette suosittelee puutekniikan opiskelua ammattikorkeakoulussa:
Monipuolisuus ja uusiutuva materiaali tärkeää

Aiemmin nuorten ja lasten parissa työskennellyt Annette Kallberg, 28, on opiskellut syksystä 2019 alkaen puutekniikan insinööriksi LAB-ammattikorkeakoulussa. Lyhyen matematiikan lukijaa jännitti matematiikka ja fysiikka eikä puun työstämisestäkään ollut vaneria lukuun ottamatta aiempaa kokemusta. Opinnot ovat kuitenkin sujuneet ja valinta on osoittautunut enemmän kuin oikeaksi. Kesäksi kiikarissa ovat puualan esimiestehtävät, ja Annette odottaa kesätyön kirkastavan myös uran ja opintojen suuntaamista. Ennen LAB-ammattikorkeakoulun opintoja hän työskenteli tuotannossa UPM:n vaneritehtaalla – ja siitä se idea alanvaihtoon sitten lähti.

– Olin jo aikaisemmin ajatellut, että minua kiinnostaa tekniikka, metsä ja kierrättäminen. Sen kahden vuoden aikana tapahtui sellainen intohimo, että minun oli pakko päästä opiskelemaan puutekniikkaa, ja tiesin, että se on se minun juttuni.

Uusiutuva ja luonnollinen puu lisää alan vetovoimaa

Puutekniikkaa Annette Kallberg suosittelee kaikille, joita yhtään kiinnostaa tekniikka ja puuteollisuus. Hän uskoo alan vetovoiman olevan kasvussa.

– Olen huomannut lähipiirissäni ja keskustelupalstoillakin sen, että varsinkin nuoret ovat ajatelleet, että materiaalien olisi tärkeää olla uusiutuvia ja mahdollisimman luonnollisia.

Yhtenä koulutuksen valttina Annette pitää jo tässä vaiheessa opintoja monipuolisuutta.

– Minulla on ollut sahakursseja, huonekalukursseja, olemme tehneet muotoilijan kanssa erilaisia projekteja… Tämä on sellaiselle ihmiselle, joka oikeasti tykkää monipuolisuudesta.

Markkinoimalla puurakentamisen maailmanvalloitukseen

Puutekniikan insinööreille ennakoidaan olevan riittämiin töitä tulevina vuosina. Uusien innovatiivisten käyttötapojen ohella puun käyttöä lisää puurakentaminen. Maailmanvalloituksen pullonkauloina Annette Kallberg näkee lähinnä vain markkinoinnin ja uskalluksen puutteen.

– Markkinointiin pitäisi panostaa entistä enemmän. Suomalaisille se on ollut aina vaikeaa, mutta tämän koulutuksen myötä olen tajunnut, kuinka tärkeä osa menestystä markkinointi on.

Puu korvaa uusiutumattomia raaka-aineita ja sitoo hiiltä pitkäksi aikaa, ja sen hyödyntäminen on Annetelle myös ilmastotalkoisiin osallistumista. Valmistuttuaan hän haluaa muuttaa hirsirakenteiseen taloon.

Matikkaa, 3D-piirtämistä, sorvaamista ja projektin imua

Jo ensimmäisen puolentoista vuoden aikana opinnoissa on tapahtunut paljon – koronasta huolimatta. Lukiosta tuttuja aineita ovat olleet matematiikka, fysiikka, englanti ja ruotsi. Vuosikurssin opinnot alkoivat 2D- ja 3D-piirtämisellä ja tutustumisella CNC-koneisiin.

– Pääsimme piirtämisen alkuun, vähän mitä suunnittelijat tekevät. Nyt toisena vuonna on ollut aika iso kokonaisuus huonekaluteollisuutta. Tänä keväänä on painottunut saha- ja puuseppäteollisuus.

Annette arvioi, että opinnoista 60 prosenttia on teoriaa ja 40 prosenttia käytännön hommia, joihin käydään käsiksi usein puutekniikan laboratoriossa.

– Olemme mitanneet kosteutta, lujuutta ja lämpöjuttuja. Loppuvuodesta oli projekti, jossa yritimme korvata muovisen lippalakin kovikkeen uusiutuvalla raaka-aineella. Se meni niin mielenkiintoiseksi, että jatkamme ehkä sitä kolmantena vuonna.

Luokalla puolet naisia

Mitä sitten pitää osata, jotta voi opiskella puutekniikan insinööriksi? Vakiovastaus tuntuu olevan, että siellä ne sitten opetetaan. Pärjääkö, jos ei ole tehnyt kuin kynttilänjalkoja peruskoulussa?

– Kyllä pärjää. Koulussamme on niin hienot koneet ja automaattiset systeemit. En ollut ikinä sorvannut, ja siinäkin pärjäsin aika mainiosti. Kyllä ne tiedot tulevat sieltä.

Naiset ovat puualalla vielä vähemmistönä, mutta opiskelijoista yhä useampi on nainen.

– Omalla luokalla aika lailla fifty-fifty. Olit sitten mies, nainen tai kuka tahansa, niin jos vaan kiinnostaa tarpeeksi ja on intohimoa opiskella ja työskennellä alalla, niin sinusta on siihen.

Kesät työnjohtajana omalla alalla

Opintojen aikaista yritysyhteistyötä Annette Kallberg pitää todella tärkeänä ja hienona juttuna tulevaisuuden kannalta. Ensimmäinen yritysprojekti on haastattelua tehtäessä juuri alkanut.
– Suunnittelemme kotitoimiston. Kun näitä yritysten vierailijoita tulee, se on ollut ihan älyttömän hienoa. Olen saanut paljon kontakteja.

Viime kesänä Annette oli kesätöissä työsuojelun työnjohtajana Stora Enson Heinolan tehtaalla. Tulevan kesätyön haku on vielä haastatteluvaiheessa.

– Vähän jännitti se, että olin menossa työnjohtajaksi, mutta kaikki meni enemmän kuin nappiin. Oli tosi hyvä ja antoisa kesä. Nyt minulle on tullut jo monta yhteydenottoa. Olen hakenut pelkästään työnjohto- ja esimiestehtäviin.

LAB-ammattikorkeakoulua Annette pitää todella hyvänä opiskelupaikkana sekä Iskun tiloihin remontoidun upean kampuksen että opettajien osalta.

– Puutekniikan opettajat haluavat, että me menestymme. He ovat aina valmiita jeesaamaan.

Puun parhaita ja urheilua Lahdessa

Hienoimmaksi esimerkiksi puun käytöstä Annette Kallberg nimeää Lahden Sibelius-talon, jossa puuta on käytetty kaikessa ja isosti. Lahdessa tärkeitä asioita ovat luonto ja hyvät mahdollisuudet urheiluun. Avantoonkin pääsee.

– Tykkään kylmästä vedestä. Viimeksi olin neliasteisessa vedessä kolme minuuttia, se on nyt ennätykseni. Avanto on ihan parasta, siitä tulee aivan älyttömän hyvä fiilis.

Podcast ja juttu: Kimmo Pitkänen / Pieni viestintätoimisto

 

Puutekniikan AMK-opinnoissa yhdistyvät käytäntö ja teoria – tekniikan alalla innostaa rakentaminen

”Ennakkokäsitykseni puutekniikasta oli, että siinä yhdistyvät hyvin käytäntö ja teoria. Puualan tarjoamat monipuoliset mahdollisuudet ovat silti yllättäneet. Haaveilen löytäväni monipuolisen työn, jossa saan olla tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa. Puutekniikassa minua innostaa eniten puusta rakentaminen ja se viihtyvyys, mitä puu luo kiehtovalla olemuksellaan. Suomessa on paljon puualan osaamista, haluan olla mukana jatkamassa ja kehittämässä sitä.”

Puutekniikan opiskelussa työelämä kulkee rinnalla koko ajan. Meillä tehdään harjoittelut aina kesätöinä. Harjoitteluissa olen oppinut paljon työstä käytännössä. Yritysvierailuja on jatkuvasti heti opintojen alusta lähtien. Vierailuilla olemme nähneet monipuolisesti teollisuutta ja yrityksiä. Suomen mahdollisuudet tällä alalla ovat tulleet hyvin tutuiksi. Puutekniikan opiskelu merkitsee sitä, että voi olla mukana jatkamassa Suomessa jo olevaa osaamista. Opintoihin liittyen olen iloinen myös kavereista, joihin olen tutustunut. Olen huomannut, että verkostoituminen kannattaa, ja kaiken lisäksi se on tosi mukavaa.

Opiskelu on kansainvälistä. Halutessaan voi lähteä myös vaihtoon. Itse olin vaihdossa Itävallassa, ja se oli mieleenpainuva kokemus. Oli rikastuttavaa tutustua sikäläisiin kollegoihin. Tavallaan kaikki oli hyvin samanlaista kuin täälläkin, mutta totta kai paikallinen kulttuuri toi kaikkeen oman vivahteensa.

Parasta puutekniikassa on mielestäni laaja-alaisuus ja monipuoliset työllistymismahdollisuudet. Suosittelen puutekniikkaa kaikille, jotka tykkäävät loogisesta päättelystä ja ongelmanratkaisusta. Puutekniikka on tekninen ala, mutta samalla käytännönläheistä tekemistä. Valmistuessaan on ehtinyt omaksua itselleen hyvät valmiudet. Opiskelujen aikana on saanut hyvän kuvan koko alasta ja sen mahdollisuuksista. Suosittelen!

Elli Pirhonen
puutekniikan opiskelija

Puutekniikan opiskelu on luovaa – 70 % käytäntöä, kiinnostus metsään ja puuhun hyvä pohja

”Puutekniikan opiskelu merkitsee minulle sitä, että voin päästää luovuuden valloilleen. Näissä opinnoissa pääsee suunnittelemaan ja myös toteuttamaan alusta loppuun itse. Opiskelupaikkaa pohtiessani koin, että pitää tehdä jotain, missä on hyvä. Löysin puutekniikan, ja tässä ollaan. Haluaisin rakentaa puusta rumpuja – tehdä jotain sellaista, mitä kukaan ei ole vielä keksinyt.”

Itse opin parhaiten siten, että pääsen tekemään ja kokeilemaan. Parasta näissä opinnoissa onkin ehkä se, että käytännön hommaa on todella paljon. Laboratoriossa työskentelemme esimerkiksi laserin ja kuivaamon kanssa. Täällä ei jätetä asiaa siihen, että luettaisiin kirjasta, miten asia tehdään, vaan säädetään itse arvoja ja opitaan sitä kautta. Ajattelin, että teorian ja käytännön suhde olisi 50–50, mutta kyllä se on pikemminkin 30–70.

Opintoihin liittyvä yritysyhteistyö hyödyttää opiskelijoita monella tavalla. Tänä vuonna olin parilla messuilla esittelijänä ja sain toimeksiantoja, joita pääsen toteuttamaan. Työharjoittelussa hienopuusepänhommissa näin toimintaperiaatteet läheltä. Aloin miettiä, miten yritys toimii ja miten siinä pitää olla osallisena, jotta koko organisaatio toimisi mahdollisimman hyvin.
Puutekniikan opinnot sopivat erityisen hyvin ihmisille, joita kiinnostaa metsä ja puu. Puusepän opinnot tai tausta muotoilussa olisivat hyvä pohja. Täällä saa hyvät valmiudet mihin tahansa teollisuudenalaan, jossa ollaan tekemisissä puun kanssa, huonekaluteollisuudesta sahateollisuuteen. Tärkein asia, jonka olen tähän mennessä oppinut, on hyvän suunnittelun merkitys. Ei riitä, että piirtää paperille jotain ja aloittaa työt, vaan pitää suunnitella hyvin, tehdä kunnolliset työpiirustukset ja pohtia tehokkaat tuotantomenetelmät. Turhat työvaiheet syövät yrityksen tulosta, joten suunnittelu pitää tehdä hyvin alusta alkaen.

Kun valmistun, haluaisin päästä myynti-insinööriksi. Myyntityö kiinnostaa, ja minulla on siitä kokemusta kesätöistä. Toisaalta minua kiinnostaisi perustaa yritys soitinrakennusalalle. Haluaisin rakentaa puusta rumpuja – tehdä jotain sellaista, mitä kukaan ei ole vielä keksinyt. Uniikkia, ei bulkkitavaraa. Olisi yksi ainut, joka tekee sellaisia rumpuja, ja se olisin minä.

Henri Vauhkonen
puutekniikan opiskelija

Puutekniikan AMK-opinnot ovat tekemistä, lukemista ja käytännön työkokemusta

Millaista puutekniikan insinööriksi opiskelu on käytännössä ja mitä sillä voi saavuttaa? Sanni ja Tuomas kertovat.
”Olen opiskellut lyhyen matikan sekä pakolliset kurssit fysiikkaa ja kemiaa, ja olen silti pärjännyt ihan hyvin. Tekniikan ala on monipuolista, siinä on sekä pänttäämistä että konkreettista tekemistä.”
”Opinnoissa on yllättänyt käytännönläheisyys. Jos vaikka tehdään jokin projekti, niin siihen tehdään itse prototyypit labrassa. Projekteista ja harjoittelujaksoista tulee jo paljon käytännön kokemusta työelämästä. Lukio oli paljon teoriapainotteisempi.”

Sanni: ”Yleensä jos haet opiskelemaan insinööriksi, niin oletuksena on, että pitäisi olla esimerkiksi pitkä matikka lukiossa. Olen opiskellut lyhyen matikan sekä fysiikasta ja kemiasta ainoastaan pakolliset kurssit, ja olen silti pärjännyt ihan hyvin. Tekniikan ala on monipuolista, siinä on sekä lukemista että pänttäämistä, mutta myös konkreettista tekemistä. Pääsee tutustumaan yrityksiin ja tekemään yhteistyötä jo opiskeluvaiheessa. Käsitykset siitä, voiko nainen opiskella tai työskennellä tekniikan alalla ovat muuttuneet. Minunkin luokallani melkein puolet on tyttöjä.”

Tuomas: ”Insinöörin työt, joihin täällä kouluttaudutaan, voivat olla esimerkiksi työnjohto-, tuotekehitys- tai markkinointitehtäviä. Opinnoissa on yllättänyt eniten se, että tämä on niin käytännönläheistä. Jos vaikka tehdään jokin tutkimus tai projekti, niin siihen tehdään koekappaleet tai prototyypit ihan itse tuolla labrassa. Voidaan tehdä vaikka jokin huonekalu ja testata, että mitä se kestää. Ammattikorkeakouluun verrattuna lukio oli paljon teoriapainotteisempi. Yksi hyvä puoli on se, että on aika paljon yhteistyötä yritysten kanssa. On erilaisia projekteja ja ne pakolliset harjoittelujaksot, ja niissä tulee jo paljon käytännön kokemusta työelämästä.”

Sanni Saarinen ja Tuomas Manninen
puutekniikan opiskelijat

Puu on ekologinen raaka-aine, josta voi tehdä vaikka… polkupyörän!

”Puusepän koulutuksen jälkeen tein monta vuotta puusepän töitä, kunnes lähdin opiskelemaan eteenpäin. Puutekniikan koulutuksesta saa hyvät valmiudet työelämään. Firmoissa tunnetaan tämä koulutus aika hyvin, siitä on meille hyötyä. Harrastan maasto- ja maantiepyöräilyä, ja pitkäaikainen haaveeni on rakentaa polkupyörä suomalaisesta koivusta. Minulle on tärkeää, että raaka-aine on ympäristön kannalta kestävä.”

Olen koulutukseltani puuseppä. Puutekniikan opinnot ovat luonteva jatkumo aiempaan osaamiseeni. Puutekniikan insinööriksi opiskelu merkitsee minulle ymmärrystä ympäristöstä ja siitä, miten käytetään raaka-aineena tehokkaasti ja ekologisesti. Minulle on tärkeää, että pääsen työskentelemään sellaisen raaka-aineen kanssa, joka on ympäristön kannalta tehokas ja kestävä.

Opinnoissa parasta on käytännön ja teorian suhde. Sopiva osa opinnoista on tutkimustyötä, ja laboratorion puolella pääsee sitten testaamaan asiat käytännössä. Nämä opinnot sopivatkin sellaisille, joilla pysyy vasara kädessä. Tietotaidon soveltaminen käytäntöön on tärkeä osa opintoja. Tärkein asia, mitä olen tähän mennessä oppinut, on puu raaka-aineena. Mistä se tulee, miten se tulee, miten se saadaan tehokkaasti käyttöön ja miten saadaan tuotettua mahdollisimman paljon erilaisia tuotteita.

Puutekniikan koulutuslinjalta saa hyvät valmiudet työelämään. Suomalaisissa firmoissa tunnetaan tämä koulutus aika hyvin, siitä on meille hyötyä. Yhteistyö on tiivistä – kurssien puitteissa käydään ekskursioilla ja yritysvierailuilla ja toteutetaan erilaisia projekteja yritysten toimeksiannosta. Kun kontaktit ovat hyvät, mahdollisuus saada kesätöitä ja myöhemmin myös työllistyä paranevat.

Haaveilen hyvästä, koulutusta vastaavasta työpaikasta. Haluaisin päästä toteuttamaan omaa insinöörin ammattitaitoa ja viemään osaamistani puualalla eteenpäin.

Matias Lappalainen
puutekniikan opiskelija

Valmistuttuaan Matias on työskennellyt UPM:ssä ja Iskussa. Nyt hän on Isku Interior Oy:n tekninen tuotesuunnittelija.

Yritysyhteistyö ja oman alan kesätyöt kerryttävät kokemusta puualasta

”Olen aina tiennyt, että haluan tekniikan alalle.  Opiskelussa parasta on ollut yhteistyö yritysten kanssa ja yrityksille tehdyt projektit. Olen myös ollut joka kesä oman alan hommissa kesätöissä. Sitä kautta on kertynyt näkemystä ja kokemusta puualasta.”

Päätin lähteä kokeilemaan puutekniikkaa ja se tuntuu edelleen mielenkiintoiselta. Puutekniikan insinööriksi opiskelu sopii ihmisille, jotka tykkäävät sekä teoriasta että käytännönläheisestä työstä. Opintojen aikana saa tosi laajan kuvan koko puualasta – siitä, miten puu kulkee metsästä käyttäjälle. Tärkein puutekniikan opintojen aikana oppimani asia on monipuolinen tietämys siitä, millainen materiaali puu on.

Opiskeluissa hyvät kaverit ovat tärkeässä roolissa. Ryhmätyöskentely on tullut tutuksi. Kun olemme tehneet projekteja ja yhteistyötä opiskelukavereiden ja yritysten kanssa, olen huomannut, miten tärkeää on kyky työskennellä erilaisten ihmisten kanssa ja toimia ryhmässä.

Insinööriksi opiskelu on ollut käytännönläheisempää kuin odotin. Teemme labrassa erilaisia hommia – saatamme tehdä vaikka jonkin huonekalun ja testata sitä. Erilaiset projektit ovat olleet tosi mielenkiintoisia.

Haaveilen siitä, että valmistuttuani työni tulee olemaan sellaista, mistä tykkään. En tiedä vielä täsmälleen, mitä se olisi, mutta toivon että aamuisin tykkään mennä töihin.

Emma Salminen
puutekniikan opiskelija

Haaveena yrittäjyys ja innovaatiot – aiempia opintoja tärkeämpää on, että ala ja insinööriksi opiskelu kiinnostaa

”Haaveilen ryhtyväni isona puualan yrittäjäksi. Olisi hienoa johtaa yritystä tai keksiä uusia tuotteita ja markkinoida niitä eteenpäin. Haluaisin luoda puusta uusia tuotteita rakennusalalle ja teollisuudelle. Puutekniikan opiskelu sopii kaikille, jotka ovat kiinnostuneita puusta ja siitä, mitä puusta voi tehdä. Aiemmalla opiskelutaustalla ei niinkään ole merkitystä, kiinnostus on tärkeintä.”

Puu on aina kiehtonut minua. Olen jo nuoresta lähtien tehnyt puusta kaikenlaista, ja lukion jälkeen päätin, että lähden opiskelemaan puusta enemmänkin. Ammattikorkeakoulu antaa puutekniikan perustiedon, ja on sitten omasta itsestä kiinni, miten paljon haluaa panostaa puualan eri osa-alueisiin.

Puutekniikan insinööriksi opiskelu tarkoittaa minulle puusta oppimista: mitä puusta voi tehdä, millainen puu on, millaiset tuotantotavat siihen liittyvät. Kiinnostavinta on, kun opimme tekemään puusta kaikenlaista – uusia asioita, joita ei ole vielä keksittykään. Tärkein oppimani asia on se, että puuteollisuus ei rakennu vain yhdestä asiasta. Koko tuotantoketjua ja sen eri vaiheita pitää ajatella isona kokonaisuutena.

Opinnoista on tässä vaiheessa jäänyt mieleen hyvä luokkahenki ja ylipäänsä hyvä henki eri vuosikurssien puutekniikkaopiskelijoiden keskuudessa. On ollut kiva tehdä ryhmä- ja harjoittelutöitä hyvässä porukassa. Olin viime kesänä työharjoittelussa isäni pienessä höyläämössä. Se oli todella monipuolinen kokemus. Pääsin tutustumaan tuotantoketjun eri vaiheisiin. Näin, miten laudoista ja lankuista tehdään valmiita tuotteita ja miten ne kuljetetaan asiakkaille.

Jesse Kuusisto
puutekniikan opiskelija

Valmistuttuaan Jesse on työskennellyt myyntipäällikkönä Koskisen Oy:ssä.

AMK-opinnot puutekniikan insinööriksi on mainio mahdollisuus luoda tulevaa uraa jo kesätöissä.

Puutekniikan opiskelu ammattikorkeakoulussa tarjoaa oman alan töitä jo kesätöissä – lue tarinat!

Puutekniikan insinööriksi LAB-ammattikorkeakoulussa opiskelevat työskentelevät kesällä oman alan töissä. Hyvin hoidettu kesätyö tarjoaa myös loistavat kontaktit ja mahdollisuudet pikaiseen valmistumisen jälkeisen, koulutusta vastaavan työpaikan saamiseen. Kesätöitä tarjoavat yritykset kertovat töistä ja tapaavat tulevia työntekijöitään PINO ry:n järjestämissä Kesäduuni-infoissa. Viimeksi tapahtumassa mukana olleet yritykset pystyivät tarjoamaan opiskelijoille noin 3 000 kesätyöpaikkaa Suomessa ja ulkomailla. Kaikkia niitä ei halutuilla puutekniikan insinööriopiskelijoilla täytetä, sillä yhtä opiskelijaa kohti oli tarjolla 30 kesätyöpaikkaa! Kokosimme tähän juttuun puutekniikan opiskelijoiden kesätyökokemuksia.

Juuson työharjoittelu antoi uuden suunnan puutekniikan opiskelulle ammattikorkeakoulussa.Juuson kesä: Toimistohommista kipinä puukaupallisiin AMK-opintoihin

”Työtehtävinäni olivat tilaustenkäsittely, asiakaspalvelu ja nimetyt projektit. Asiakaspalvelu ei entuudestaan ollut minulle järin tuttua, mutta toimihenkilötehtävät antoivat opinnoilleni uutta suuntaa – aloitin nimittäin opintoja täydentävän puukaupallisen linjan yhteistyössä UPM:n kanssa.” Juuso Niinimäki (UPM-Kymmene Oyj)

Rasmus pääsi tekemään työharjoittelunsa aikana monipuolisesti puutekniikan töitä.Rasmuksen kesä: Uutta osaamista tulevaisuuteen

”Pääsin tekemään todella monipuolisesti erilaisia töitä. Opin käyttämään itselleni uusia työstökoneita, ja jatkossa toivon voivani hyödyntää kesän työkokemusta. Työllistyminen huonekaluteollisuuteen tai puurakentamiseen kiinnostaa.” Rasmus Toropainen (Studiokaluste Oy)

Henri oli kesätöissä teknisenä myyjänä, ja suunnittelee siitä itselleen työuraa amk-opintojen jälkeenkin.Henrin kesä: Teknistä myyntiä valmistumisen jälkeenkin?

”Työnä oli puuntyöstöön liittyvien tarvikkeiden tekninen myynti sekä koko myyntiprosessin opettelu tavaran tilaamisesta toimitukseen. Kun konttorilla istuminen alkoi kyllästyttää, saattoi lähteä käymään kentällä asiakkaiden luona. Kaupanteko ja heidän kanssaan jutteleminen oli kaikista opettavaisinta. Ei ollut sellaista työpäivää, jolloin olisi pärjännyt pelkällä suomen kielellä. Juuri nyt näen itseni ensi kesänä samoissa töissä Penopella – ja toivottavasti valmistumisen jälkeenkin.” Henri Vauhkonen (Penope Oy)

Juho perehtyi puutekniikan työharjoittelussa perusteellisesti vaneriin mm. laboratoriossa.Juhon kesä: Laaja kuva vanerin tuotekehityksestä

”Työskentelin pääosin laboratoriossa ja vanerin laadunvalvonnassa. Välillä tein myös erilaisia selvitystöitä tuotekehityksen puolella. Parasta työssä oli saada laaja kuva vanerin tuotekehityksestä ja toiminnoista sekä yleisesti työelämästä konttorin puolelta. Lähden vaihto-opiskelijaksi Itävallan Salzburgiin, joten tulevaa kesätyötä en ole vielä miettinyt.” Juho Rekula (UPM-Kymmene Oyj)

Ivan toivoo jatkavansa kesätöissä tutuksi tulleen vanerin parissa myös amk-opintojen jälkeen.Ivanin kesä: Vanerin vientimenestys houkuttelee

”Koska vaneri on jo pitkään aikaan ollut yksi tärkeimmistä vientituotteista, päätin tutustua paremmin sen valmistusprosesseihin. Kesän vaativin, mutta mielenkiintoisin tehtävä oli sorvaaminen. Jatkossa veikkaisin jatkavani töitä vanerin parissa. Uskon, että sen kautta avautuvat monet ovet muihin maihin.” Ivan Semenov (Koskisen Oy)

Jessen mielestä työharjoittelu antaa osviittaa siitä, miten opiskelua ammattikorkeakoulussa kannattaa suunnata.Jessen kesä: Työkokemus kertoo, mikä kiinnostaa

”Työtehtävät olivat monipuolisia ja oman alan kannalta opettavaisia. Käytännön työkokemuksen kautta tiedän paremmin, mikä minua tulee kiinnostamaan isona, jolloin pystyn keskittymään itseäni kiinnostaviin opintoihin.” Jesse Kuusisto (Imex Wood Oy)

Aino-Maijalla jäi kesätöistä mieleen etenkin työyhteisö. Haaveena hänellä on puutekniikan alan yrityksen perustaminen.Aino-Maijan kesä: Monipuoliset tehtävät ja hyvä työyhteisö

”Toimenkuvaani kuuluivat ikkunakarmien maalaaminen matalapaineruiskukoneella ja siihen liittyvät tehtävät. Parasta oli sosiaaliset ja auttavaiset työntekijät. Kun kaivattiin apua tai pientä piristystä, niin oli ympärillä ihmisiä, joilta saattoi mennä pyytämään apua – puhumaan ja nauramaan. Tulevaisuudessa suurin haaveeni on perustaa oma yritys.” Aino-Maija Hemilä (Lammin Ikkunat ja Ovet)

Mikan puutekniikan alan kesätöissä parasta olivat monipuolisuus, joustavuus ja työkaverit.Mikan kesä: Osa-aikatöistä helppo jatkaa kesätöihin

”Koskiselle haettiin osa-aikaista. Päätin yrittää, ja muutamaa päivää myöhemmin kirjoitimme jo sopimusta. Tein töitä koulun ohella, mistä oli sitten helppo jatkaa myös kesätöihin. Hyvänä puolena pidin työkavereita, monipuolisuutta ja joustavuutta suuntaan jos toiseenkin.” Mika Pekkanen (Koskisen Oy)

Antti koki työharjoittelun haastavien tehtävien kehittäneen laajasti hänen osaamistaan.Antin kesä: Kehittäviä tehtäviä ja kielitaitoa

”Viihdyin niin hyvin, että jatkoin samassa työssä myös seuravana kesänä. Edes Viron palkkataso, noin viidesosa Suomen palkasta, ei haitannut. Työtehtävät olivat sopivan haastavia, mikä kehitti osaamistani laajasti. Myös urheiluun pystyin keskittymään suhteellisen hyvin. Tulevaisuuden kannalta merkittävintä oli kielitaidon paraneminen. Ensimmäisen kesän puhuin englantia, mutta toisena vuonna panostin tosissani viron opiskeluun.” Antti Komulainen (UPM-Kymmene Oyj, Otepää, Viro)

Tiina kiittelee vuosittaisen kesätyöinfon tarjoamia mahdollisuuksia puutekniikan amk-opintoja suorittaville opiskelijoille.Tiinan kesät: Kesätyöinfosta suoria kontakteja

”Olen osallistunut kahtena vuonna PINOn järjestämään kesätyöinfoon. Tapahtuma on erittäin hyödyllinen, koska sieltä saa suoraan yhteystietoja yritysten edustajiin kesätöiden hakemista varten. Lisäksi siellä on mahdollisuus päästä juttelemaan yritysten edustajien kanssa. Ensin olin Koskisen talotehtaan pintakäsittelylinjastolla ja sitten Stora Enso Packagingissa myyntiassistenttina. Vuonna 2013 kesätyöt tilastoitiin, ja silloin avoinna olleista 250 paikasta löytyi kesätyöpaikka jokaiselle tapahtumaan osallistuneelle.” (Tiina Leppänen, Koskisen Oy ja Stora Enso Oyj)